Parasta tässä on se, että aluksi vaaka näytti 91kg, tänään päivällä 85.8. TIEDÄN, se on sitä kaikkea paskaa mitä elimistöstä poistuu, mutta nyt sen vasta huomaa, miten jatkuva roskaruoansyönti pitää painon koholla, ja olon pöhöttyneenä.

Nyt olo on aika mahtava, helpompi olla, olen pirteämpi. Toki, muutokset näin pienessä ajassa ei voi olla suuria, mutta olen sitämieltä, että tämä on motivoivaa, ja ehkäpä pystyn sittenkin toteuttamaan projektini.

Omalla tavallani olen valmistautunut siihen, että jos nyt pystyn tähän, tulokset näkyvät joskus touko-kesäkuussa, mutta toisaalta, eihän näin talvella tai keväällä voi käyttää mitään ohuenkapeitavaatteita, joten voin piilotella läskejäni ;D

Tein ihan konkreettisen suunnitelman, mitä teen jokaisen 2kg tippumisen kohdalla, tosin tuo vaaka sen verta pääs yllättämään, että jouduin skippaamaan muutaman ensimmäisen välietapin :D

Koko ajan on takaraivossa tunne, että mitä hyötyä tästä olisi, mihin tarvitsen olla laiha, ja miten voin välttää takaisin lihoamisen. Nämä mun pitää viel itsekseni sumplia pääni sisällä,ennenkuin pääsen täysin tasapainoon.

Mitään sokeripitoista/herkkua/rasvaista ruokaa ole nyt viiteen päivään syöny, päivät menny hedelmillä,kasviksilla ja kevyttuotteilla, kuitenkin olo ollut kylläinen, ja itse olen ollut tyytyväinen.

Lupasin, että minusta ei tule pisteiden orjaa, mutta se on jo tapahtunut; mietin koko ajan mitä mikäkin suupala sisältää, ja milloin pääsen kirjaamaan sen ylös,etten vain unohda sitä.Toisaalta on ollut mielenkiintoista seurata, millaista sisältöä pisteellisesti jääkaappi sisältää.

Täytyy painua nukkuilemaan, ja kirjottamaan motivoivia asioita paperilliseen päiväkirjaani :)

Huomen aamusta olis tarkotus alkaa painonvartijoiden piste-orjaksi.

Tänään kävin sit siel terveystarkastuksessa. Ei ollu nainen kovin tyytyväinen näihin lukemiin, ja sanoi, että olen nuori nainen, mun pitäis ottaa itseäni niskasta kiinni ja laihduttaa. HELPOMMIN SANOTTU KUIN TEHTY.

Se väitti että mun kroppa käy ylikierroksilla, koska nukun vain muutaman tunnin pätkiä ympäri vuorokauden, töiden vuoks. Ja sit viel lupauduin lopettamaan tupakankin polton, hitto ne osaa manipuloida.

Saas nyt nähä mitä tästäkin tulee,toivottavasti sitä, mitä odotankin; onnellinen loppu (20kg pienempänä)

Nutraamaan en enään jaksa, sillä sain kyl 10kg pikaisesti pois, mutta omien mokien vuoks ne tuli humpsahtaen takas, eli ei sovi noi paastoilemiset mulle.

Eilen illalla sain itseni uneen asti miettimällä miltä VOISIN näyttää, jos onnistuisin :D

Näytin mielestäni hyvältä, mutta siihen on pitkä matka.Noita houkutuksia ei pysty välttämään, mutta uskon, että jaksan säntillisesti ainakin sen pari viikkoa, kun sille päälle satun. Se paketti siis sais jo ilmestyä postiin!

Huomista odotellessa... tosin huomenna joutuu olla syömättä ja juomatta aikamoisen monta tuntia,kun pitää mennä huumetesteihin ja työhöntulotarkastukseen, joka on jo sellaset 7kk myöhässä, kun ei ole ollu aikaa.Ne varmaan siel jo epäilee pikkuhiljaa jotain..onneks mulla on puhtaat paperit ;)

Kello on hirmuisen paljon, ja istun vain koneella..

Torstaina on laitettu painonvartijoiden aloituspaketti vetämään,HOPE SO se olis alkuviikosta perillä,en malta odottaa.

Nimi mission impossible siis kuvastaa ikuista,onnistumatonta laihdutusrumbaani, jossa aina retkahdan kuitenkin.

108e on iso summa, joten paree ois onnistua, kesällä esim 10-15 kiloa keveämpänä olisi upea nauttia olosta. Mutta, olen siitä ennenkin haaveillut, kaatunu aina suunnitelmat. Ei olis pitäny lihota hiljalleen tätä melkein 20 kappaletta voirasiaa! En edes enään muista, millaista oli olla normaalipainoinen, punkerona olo on kyllä enemmän kuin tuttua.

Tein tästä melkein julkisen, kun kerta osaan huijata itseäni, voin myös uskotella, että tämä blogi on kaikkien luettavissa, ja ihmiset naureskelevat painonkamppailuilleni, josta saan motivaatiota, kunnes se taas loppuu, ja alkaa mässäily..!

28.2.2oo8 tulee kuluneeksi jo 5 vuotta karkki/suklaalakkoni aloituksesta. Ehkäpä elämäni paras päätös, jota olisi vielä edessä reilut kolme vuotta, jonka jälkeen se varmasti uusiutuu.

Tyhmänä uskottelin itselleni, että kun en syö karkkia, en myöskään liho. PIIP sanon minä, mistä nämä 20kg sitten on tullu? Ylensyömisestä, entinen älytön kunto ja liikkuvuus on tipotiessään, polvi ihan rikki ja omatunto eeeeerittäin matalalla.

Tää on muuten ensimmäinen blogini ikänä..toivottavasti muistan kirjotella, aina kun töiltä ehtii. Tuuppaa nuo työajat vaan painaa päälle.

TIIVISTETTYNÄ: tarkoitus olisi saada paino tippumaan nykyisestä melkein 9o kg:stä takaisin siihen ihanaan 7o:n kiloon,tai jopa päästä tämän maagisen rajan ali!

Ja nyt muuten päätin tämän blogin olevan julkinen, että todellakin saan aidosti sitä motivaatiota tähän urakkaani!

(miehenpuolikaskin lupasi laihduttaa ittensä kaksinumeroisille luvuille,upeata.Tosin olen ihan varma,että se onnistuu,minä en! )